Lääkkeet ja liikunta
Harva lääke aiheuttaa käyttäjälleen rajoitteita liikuntaan. Hyvin suunniteltu lääkehoito mahdollistaa liikunnan.
Sydänlääkkeet, verenkiertolääkkeet ja liikunta
Valtaosa sydän- ja verisuonisairauksia sairastavista hyötyy liikunnasta. Liikunnan määrän ja rasittavuuden mitoitus on yksilöllistä ja tulee suhteuttaa sairauteen. Määrätty lääkitys parantaa rasituksensietokykyä ja mahdollistaa kuntoilun. Liikunnan vaikutuksista lääkehoitoon on rajallisesti tietoa, ja se kattaa vain pienen osan lääkeaineista.
Beetasalpaaja ja raskas urheilu
Kohonneen verenpaineen hoidossa käytettävä beetasalpaaja soveltuu raskasta urheilua harrastavalle huonommin kuin muut verenpaineen hoitoon käytetyt lääkkeet. Beetasalpaajat hidastavat sykettä ja estävät sen nousun. Tämä voi heikentää suorituskykyä, eikä keho vastaa harjoiteluun toivotulla tavalla. Sykkeeseen vaikuttava lääke on otettava huomioon, jos käy esimerkiksi kuntotestissä tai rasituskokeessa.
Beetasalpaajia käytetään kohonneen verenpaineen lisäksi sepelvaltimotaudin, tiettyjen rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon.
Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet
Diureetit voivat muuttaa kehon nestetasapainoa treenattaessa varsinkin lämpiminä päivinä. Maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä helteisessä säässä.
Digoksiini
Digoksiinia käytetään sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Rasitus voi pienentää digoksiinin pitoisuutta elimistössä. Tämä on hyvä ottaa huomioon pitoisuusmittauksissa.
Hengityslääkkeet ja liikunta
Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei rajoita liikkumista. Jos liikunta aiheuttaa ongelmia, se todennäköisesti kertoo huonosta hoitotasapainosta. Jos oireilu liikkuessa jatkuu, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon ja tarkistaa lääkitys.
Jos on tiedossa, että astmaoireita ilmaantuu liikuntasuorituksen aikana, voi noin 10–15 minuuttia ennen suoritusta ottaa keuhkoputkia avaavan lääkkeen. Astman hoidossa käytetyt avaavat lääkkeet saattavat aiheuttaa esimerkiksi sydämen tykytystä ja käsien vapinaa.
Astmaan ja muihinkin sairauksiin käytettävät kortisonitabletit voivat suurina annoksina kutistaa lihaksistoa ja haurastuttaa luustoa. Monipuolinen liikunta on tärkeää, kun halutaan ylläpitää lihasmassaa ja vahvistaa luustoa. Kortisonit voivat myös haitata rasitusvamman paranemista.
Monet hengitystielääkkeet ovat dopingvalmisteita. Lääkkeiden dopingluokitukset löytyvät KAMU – lääkehausta.
Diabeteslääkkeet ja liikunta
Diabeteksen hoidossa on tärkeää, että liikkuu monipuolisesti ja kuormittaa kehoa. Diabeetikon tulee ottaa huomioon, että liikkuminen vaikuttaa verensokeriin. Tyypin 1 diabetesta sairastavan täytyy oppia, miten insuliini, ravinto ja liikunta suhteutetaan toisiinsa. Verensokerin liiallisen laskun voi estää pienentämällä liikuntaa edeltävän insuliinin määrää. Voi myös syödä hiilihydraattipitoista ruokaa ennen liikuntaa sekä tarvittaessa liikunnan aikana ja/tai jälkeen.
Lisäksi liikkujan tulee ottaa huomioon, että liikunta voi myös nostaa verensokeria, jos liikunta on hyvin kuormittavaa. Koska liikunnan vaikutukset verensokeriin ovat yksilöllisiä, tarkkoja ohjeita insuliiniannosten muutoksiin tai hiilihydraattien tankkaamiseen on mahdotonta antaa.