Mies kävelee kaupungin kadulla. Kuvassa miehellä on silmät kiinni ja tyytyväinen ilme kasvoillaan.

Liike on mielen lääke

Liikunta on tärkeä osa mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa. Jos kunto ja motivaatio ovat pohjalukemissa, kannattaa muistaa, että urheilusuorituksista ei tarvitse aloittaa. Jo liike sinällään lääkitsee mieltä.

Tutkimusten mukaan heillä, jotka liikkuvat enemmän, on muita vähemmän masennus- ja ahdistusoireita. Lisäksi liikunta auttaa toipumaan psyykkisistä sairauksista ja sitä käytetään hoidon osana. Liikunta löytyy muun muassa masennuksen Käypä hoito -suosituksesta.

Jo pieni annos auttaa

Kuntotasosta riippuen liikunta auttaa jo pieninä annoksina. Jopa yksi liikuntakerta tuottaa positiivisia vaikutuksia sekä kehoon että mieleen. Jotta tämä onnistuisi, on tärkeää mitoittaa aloittaminen oikein. Erittäin vähän liikkuvien verensokeri- ja rasva-arvoja voivat alentaa jo paikallaanolon tauottaminen, kevyt liikuskelu ja lyhyet liikkumishetket.

Kun arkeen on saanut ujutettua lisää liikettä, voi alkaa hakea lisää monipuolisuutta. Välillä voi kohottaa sykettä, välillä treenata lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa vaikkapa pihatöissä, portaita nousemalla tai miksei kuntosalilla. Kannattaa rohkeasti kokeilla, mitkä liikkumisen tavat ja lajit tuovat hyvää oloa ja kannustavat jatkamaan.

Liikunnan vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa, joten unesta on hyvä pitää huolta. Hyvää levon ja liikunnan tasapainoa tukee myös rasituksen rauhallinen nostaminen äkkimuutosten sijasta.

”Urheilu ja liikunta ovat pitäneet minut pinnalla.”

Raiko 47, Kalajokilaakso

Tämä sivu on tuotettu yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa.